Emostaan eksynyt kuutti. Talviunilta liian aikaisin herännyt rupikonna. Siipensä loukannut varpushaukka. Korkeasaaren Villieläinsairaalan potilaskunta on laaja, ja aivan liian usein vamman aiheuttaja on ihminen. 

Korkeasaaren eläintarhan yhteydessä toimivassa Villieläinsairaalassa hoidetaan vuosittain noin tuhatta luonnonvaraista eläintä. Tyypillisimpiä potilaita ovat oravat, siilit ja vesilinnut, mutta harvinaisempiakin asiakkaita – kuten saimaannorppia ja liito-oravia – tulee hoitoon vuosittain.

"Hoidettavien eläinten lajikirjo on moninainen. Tälläkin hetkellä suojissamme on vähän harvinaisempia kuntoutujia, kuten pesästään eksynyt rantakäärmeen poikanen ja liian aikaisin talviunilta herännyt rupikonna. Näin keväällä hoidossa on usein myös emostaan eksyneitä kuutteja, kertoo Villieläinsairaalan toiminnasta vastaava eläinlääkäri." Sanna Sainmaa.

 Eläimiä tuovat hoitoon sekä yksityishenkilöt että viranomaiset. Liian usein vammat ovat ihmisen suoraan tai välillisesti aiheuttamia.

"Tässä työssä näkee konkreettisesti, minkälaisiin ahdinkoihin eläimet joutuvat ihmisten toimien vuoksi. Esimerkiksi siimat, koukut, rastasverkot ja vääränlainen ravinto aiheuttavat villieläimille vakavia vammoja." 

Luonnonvaraiset eläimet ovat asia erikseen 

Villieläinsairaalan arki vaihtelee vuodenajoittain. Kesä on kiireisintä aikaa, ja silloin eläimiä hoitamaan tarvitaan eläinlääkärin lisäksi kolme eläintenhoitajaa. Joskus hoitotoimenpiteitä täytyy myös soveltaa.

"Ihan kaikista eteen tulevista lajeista ei voi olla syvällistä lajituntemusta. Silloin täytyy lähestyä asiaa hieman laajemmalta kantilta. Käytännössä esimerkiksi eri petolintuja voi hoitaa pitkälti samalla tavalla."

Eläinten kanssa vietetään mahdollisimman vähän aikaa.

"Moni kuvittelee, että täällä paijaillaan tai harjaillaan eläimiä. Luonnonvaraiselle eläimelle ihmisen läheisyys on kuitenkin epämieluista ja stressaavaa. Siksi potilaille annetaan mahdollisimman paljon rauhaa."

"Toinen yleinen harhakäsitys liittyy luonnossa yksin tavattaviin eläimenpoikasiin. Ihmiset huolestuvat niistä usein turhaan – on nimittäin aivan normaalia, että esimerkiksi lintujen, hirvien ja rusakoiden poikaset viettävät pitkiäkin aikoja yksin ruokintojen välillä."

Seis piittaamattomuudelle 

Sainmaa on Suomen ainoa eläintarhan eläinlääkäri. Korkeasaaressa hän on työskennellyt vuodesta 2011 alkaen.

"Tämän ammattipolun taustalla vaikuttaa laajempi arvomaailma: pidän siitä, että voin osaltani vaalia luonnon monimuotoisuutta."

 "Parasta työssäni ovat onnistumisen elämykset – on aina yhtä hienoa, kun voimme palauttaa eläimiä takaisin luontoon tai kasvattaa ihmisten ymmärrystä luonnon kanssa rinta rinnan elämisestä."

Sainmaa haluaisi ravistella ihmisiä pitämään luonnosta parempaa huolta.

"Tuntuu, että tarve puolustaa luonnonvaraisia eläimiä kasvaa yhä suuremmaksi. Eläinten elinalueet pienenevät koko ajan. Samalla piittaamaton luonnossa liikkuminen ja esimerkiksi ongenkoukkujen, siimojen tai roskien luontoon jättäminen aiheuttaa paljon kärsimystä."

"Aina ei voi mennä ihmisten ehdoilla. Kysymys on myös ihan ruohonjuuritason ymmärryksestä: jos esimerkiksi lintu puolustaa pesäänsä keväällä, ihmisen kannattaa antaa sille tilaa. Myös ihminen voi joskus väistää."

Korkeasaari, jossa Villieläinsairaala toimii, on yksi maailman vanhimmista eläintarhoista ja Helsingin suosituimpia nähtävyyksiä. Eläinlajeja Korkeasaaressa on noin 150 ja kasvilajeja yli tuhat.